Saumattomien teräsputkien valmistusmenetelmä

(1) Automaattinen putkien valssaustuotanto
Yksi tavoista valmistaa saumattomia teräsputkia. Tuotantolaitteet koostuvat lävistyskoneista, automaattisista putkien valssauskoneista, tasoituskoneista, mitoituskoneista ja pelkistyskoneista.
(2) Jatkuva valssattujen putkien tuotanto
Tuotantolaitteisto koostuu lävistyskoneesta, jatkuvatoimisesta putkien valssauskoneesta ja jännityksen vähentämiskoneesta. Pyöreä aihio lävistetään kapillaariputkeen ja työnnetään sitten karan sisään ja valssataan sitten jatkuvasti kaksitelamyllyn läpi, jossa on 7-9 tela-akselia, jotka on järjestetty 90 asteen kulmaan toisiinsa nähden. Rullauksen jälkeen ytimellä vedetty tanko lämmitetään uudelleen ja jännitystä vähennetään, ja se voidaan valssata teräsputkiksi 165 metriin asti. 140 mm:n jatkuvatoimisen putkenvalssausyksikön vuosituotanto on 400,000–600,000 tonnia, mikä on 2–4 kertaa automaattisen putkivalssausyksikön vuosituotanto. Tämän tyyppisen yksikön ominaisuudet ovat, että se soveltuu teräsputkien valmistukseen, joiden ulkohalkaisija on alle 168 mm. Se vaatii suuria laiteinvestointeja, suurta asennettua kapasiteettia, jopa 30 metrin pituista karaa sekä monimutkaista käsittelyä ja valmistusta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

(3) Jaksottainen valssattujen putkien tuotanto
Raaka-aineena käytetään monikulmaisia ​​ja pyöreitä teräsharkkoja tai jatkuvavalettuja aihioita. Kuumennuksen jälkeen ne rei'itetään vedenpaineella kupin muotoisiksi aihioiksi, jotka sitten valssataan karkeiksi putkiksi kaksirullaisella poikittaisvalssausvenymäkoneella. Sitten ne valssataan säännöllisellä putkien valssauskoneella, jossa on vaihtelevan halkaisijan reiät. Rulla pyörii kerran rullatakseen osan teräsputkesta. Pyöräputkien valssauskonetta kutsutaan myös Pilger-putkien valssauskoneeksi. Kiertovalssausputkituotannossa käytetään raaka-aineena teräsharkkoja ja se soveltuu suurihalkaisijaisten paksuseinäisten teräsputkien ja vaihtelevan poikkileikkauksen putkien valssaamiseen.
(4) Kolmen telan putken tuotanto
Käytetään pääasiassa paksuseinäisten putkien valmistukseen korkealla mittatarkkuudella. Tällä menetelmällä valmistettujen putkien seinämän paksuustarkkuus on ±5 %, mikä on noin kaksi kertaa tarkempi kuin muilla menetelmillä valmistettujen putkien. Tämä menetelmä kehittyi nopeasti 1960-luvulla uuden kolmirullaisen ristivalssaamon (Transvalin mylly) keksimisen ansiosta. Uuden valssaimen ominaisuus on, että valssattaessa pyrstölle sisääntulon pyörivä runko käännetään nopeasti valssauskulman muuttamiseksi, mikä estää kolmion muodostumisen pyrstössä ja laajentaa ulkohalkaisijan suhdetta seinään. tuotantolajikkeen paksuus 12 - 35, joka ei voi tuottaa vain ohutseinäisiä putkia ja myös lisätä tuotantokapasiteettia

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

(5) Putkien tunkkien tuotanto
Perinteinen menetelmä on pidentää aihio kuppimaiseksi kapillaariputkeksi hydraulisen rei'ityksen ja poikkirullauksen avulla. Pitkä kara työnnetään kapillaarikupin pohjaan työntötangolla ja kulkee sitten sarjan rullamuottikehysten läpi, joissa on asteittain pieneneviä reikiä, ja rullataan putkeen. . Tällä tuotantomenetelmällä on vähän laiteinvestointeja, ja sitä voidaan käyttää jatkuvatoimiseen aihioiden valuun. Se pystyy valmistamaan erittäin suuria ja erittäin paksuja putkia, joiden halkaisija on jopa 1070 mm ja seinämän paksuus jopa 200 mm. Tuotantotehokkuus on kuitenkin alhainen, seinämän paksuus on suhteellisen paksu ja putken pituus on lyhyt tehokkuuteen verrattuna. Uuden CPE-menetelmän prosessin syntymisen jälkeen putkiaihio rullataan ristiin ja rei'itetään raakaputkeksi ja sitten rullataan ja pidennetään putkeksi sulkemisen jälkeen. Tämä menetelmä poistaa joitakin perinteisen menetelmän puutteita ja siitä on tullut menetelmä, jolla on parempia taloudellisia hyötyjä saumattomien putkien valmistuksessa.
(6) Suulakepuristettujen putkien tuotanto
Ensin kuorittu pyöreä aihio rei'itetään tai laajennetaan ja sitten kuumennetaan induktiokuumennuksella tai suolakylvyllä, ja sisäpinta päällystetään voiteluaineella ja lähetetään ekstruuderiin. Metalli suulakepuristetaan putkeen suuttimen reiän ja tuurnan välisen rengasmaisen raon kautta. . Sitä käytetään pääasiassa matalaplastisten korkean lämpötilan metalliseosputkien, erikoismuotoisten putkien, komposiittiputkien, ei-rautametalliputkien jne. valmistukseen. Tällä menetelmällä on laaja tuotantoalue mutta alhainen tuotanto. Viime vuosina suulakepuristettujen putkien tuotanto on kehittynyt myös muottimateriaalien, voiteluaineiden, suulakepuristusnopeuksien jne. parannuksien ansiosta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

(7) Ohjauslevyvalssattujen putkien tuotanto
Tunnetaan myös nimellä Diesel-menetelmä. Perforoinnin jälkeen pitkäkarainen kapillaariputki rullataan ohutseinämäiseksi putkeksi ohjauslevyvalssauskoneella. Valssaamo on samanlainen kuin kaksirullainen ristivalssauslävistyskone, paitsi että kiinteä ohjauslevy vaihdetaan aktiiviseksi ohjauslevyksi. Koska se on valmistettu pitkällä tuurnalla, putken sisäseinä on sileä eikä siinä ole naarmuja; työkalukustannukset ovat kuitenkin korkeat ja säätö monimutkaista. Sitä käytetään pääasiassa yleiskäyttöisten hiiliteräsputkien valmistukseen, joiden ulkohalkaisija on alle 150 mm. Tällä hetkellä sitä käytetään harvoin, eikä sillä ole suuria kehitysnäkymiä.
(8) Kehruuputkien tuotanto
Tasainen levy tai ontto aihio työstetään ohutseinämäiseksi putkeksi yhdellä tai useammalla kehruukoneella pyörittämällä. Putket ovat tarkkoja, hyviä mekaanisia ominaisuuksia ja laaja valikoima kokoja, mutta tuotantotehokkuus on alhainen. Käytetään pääasiassa ei-rautametalliputkien valmistukseen, mutta yhä useammin myös teräsputkien valmistukseen. Sen lisäksi, että kehruuputkia käytetään kodinkoneiden, kemikaalisäiliöiden ja koneenosien valmistuksessa, niitä käytetään enimmäkseen sotateollisuudessa.
(9) Kylmävalssattujen ja kylmävedettyjen putkien tuotanto
Käytetään pienihalkaisijaisten ohutseinäisten, tarkkuus- ja erikoismuotoisten putkien valmistukseen. Tuotanto on ominaista monivaiheinen sykliprosessi. Kylmävalssaus käyttämällä jaksoittaista kylmävalssausputkikonetta voi saavuttaa 6-8 venymän. 1960-luvulla se alkoi kehittyä suurten nopeuksien, monilinjaisten, pitkäiskujen ja pitkien putkiaihioiden suuntaan. Lisäksi on kehitetty myös pienitelaisia ​​kylmävalssattuja putkikoneita. Sitä käytetään pääasiassa ultraohuiden tarkkuusputkien valmistukseen, joiden seinämän paksuus on alle 1 mm. Kylmävalssauslaitteisto on monimutkainen, työkalujen käsittely vaikeaa ja lajikkeiden ja eritelmien muutos on joustamatonta. Yleensä käytetään kylmävalssauksen ja kylmävetoprosessin yhdistelmää, toisin sanoen seinää pienennetään kylmävalssaamalla ensin suuren muodonmuutoksen aikaansaamiseksi. , ja sitten kylmäveto erilaisten teknisten tietojen saamiseksi.